Soteuutisia vuosikymmenen takaa

Löysin vanhojen papereiden välistä kaksi lehtileikettä vuodelta 2005. Ne ovat otsikolla Peruspalvelut pannaan remonttiin ja Manninen: Kymmeniä kuntaliitoksia lähiaikoina – kuntaministeri on valmis uudistamaan kuntien palvelut.

En tiedä miksi olen nuo lehtileikkeet säästänyt. Olin silloin tuore hallintotieteiden maisteri ja juuri aloittamassa hallintojohtajan tehtävissä, joten nämä uutiset olivat kai niin mielenkiintoisia, että ne piti laittaa talteen.

Nyt tänään vuonna 2017 näitä muistelee jokseenkin haikeudella. Silloin ei vielä tiennyt miten kauan tämä muutosten yrittäminen kestää.

Ensimmäisessä lehtijutussa mainitaan seuraavasti:

Kyse on siitä, että katsottaisin palvelukohtaisesti, mikä olisi optimiväestöpohja, joka tarvitaan palvelun tehokkaaseen ja taloudelliseen tuottamiseen. PM Vanhanen 2005.

Miten tuon tehtävän kanssa sitten kävi. Todettiin, että hyvinvointipalveluita on tarjolla todella paljon ja optimiväestöpohjaa niihin on vaikea määritellä kategorisesti. Palvelujen sisällöt ja tuottamistavat ovat erilaisia kunnista riippuen.

Seuraavassa jutussa kuntaministeri lupaa, että

Jokainen suomalainen tulee huomaamaan muutoksen. Oma kunta voi jäädä ilman terveyskeskusta tai koko kunta voi hävitä.

Näin on kyllä tapahtunut, että kuntia on hävinnyt ja siinä samassa myös terveyskeskuksia. Tässä vaiheessa puhuttiin vielä paljon palveluista ja niiden järjestämisestä. Mutta oli surkeaa, että heti kättelyssä peloteltiin kuntalaisia muutoksen edessä.

Vuonna 2020 on soteuudistuksen uusi tavoitevuosi ja samalla uudistuksen 15 vuotisjuhlat. Toivotaan, että silloin maassamme on saatu jokin yhteisymmärrys miten hyvinvointipalvelut yhteiskunnassamme kansalaisille tuotetaan tai järjestetään. Tärkeintä on edelleen saada kansalaisille riittävän laadukkaat ja saavutettavat palvelut, kuten Manninen yli vuosikymmenen sitten julkaistussa uutisessa totetaa. Se tavoite lienee pysynyt samana, toteutuksesta vaan ei ole päästy yhteisymmärykseen.

manninen_sote vanhanen_sote

Innovaatioalustat ja julkiset organisaatiot

Mitä sä oikein teet työksesi? Jotain alustajuttua vai? ”Se on taas joku -ismi, joka vuoden päästä vaihtuu toiseen ismiin”. Juu näitä kommentteja kuulee omasta työstä kertoessa usein. Työ jota teen, ei vielä kovin kosketa tavallista julkisten palveluiden käyttäjäkansaa mutta hartaasti toivoisin, että jossain vaiheessa alustatalous saavuttaa myös julkiset palvelut. Apuna ja työntävänä voimana siihen on digitalisaatio ja rakennemuutokset.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi alustahommista selvitysraportin Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Selvitys kertoo tilannekuvaa siitä missä tällä hetkellä mennään. Kansainvälinen meno on kovaa ja bisnesmaailma on tätä jo toteuttanut aikansa. Nyt on julkisen sektorin vuoro. Valtioneuvoston selvitysraportti antaa julkiselle sektorille hyviä ehdotuksia. Tässä muutama poiminta ja omia ´jatkoajatuksia niistä:
1. Mahdollistetaan julkisten innovatiivisten hankintojen kautta yrityksille se tärkeä ”ensimmäinen” referenssi uudesta palvelusta. Mitä, jos… perustetaan kilpailu julkisten organisaatioiden kesken siitä, mikä organisaatio on antanut eniten referenssejä?
2. Toimitaan ennakkoluulottomasti eri toimijataustoista tulevien kanssa. Me ollaan täällä hyvin ennakkoluuloisia ja asetetaan ennakkokäsityksiä esim. yliopistolaiset eivät osaa oikeita töitä, konsultti on aina konsultti, kuntatyöntekijät ovat sitä ja tätä… jne. Alustamaailmassa voisimmekin ottaa yksilöt yksilöinä ja ottaa käyttöön motto: Sillä ei ole väliä mistä tulet vaan sillä mihin olet menossa! Hieman tulevaisuusorientoituneisuutta.
3. Viesti maailmalle mahdollisuuksista ja kerro tarinoita. Pidämme asiamme liikaa omana tietona. Tänä päivänä paras tieto on se, joka on kaikkien tiedossa ja avoimuus ennen kaikkea.
4. Kannusta alustoja vientiin. Meillä on huippumahdollisuudet monilla toimialoilla, kunhan vain näkisimme ne. Meitä vaivaa lievä näköalattomuus ja keskenään kilpailu pienessä markkinassa.

Yhtenä tärkeänä pidän myös julkisten organisaatioiden ja yritysten välisessä innovaatioalustatyössä IPR-oikeuksista sopimista. Se miten alustalla toimitaan ja miten alustan tuottamat lisäarvot jaetaan. IPR asian avoin linjaus julkisissa organisaatioissa kasvattaisi luottamusta yritysten suuntaan, kun pelisäännöt ovat selvät alusta alkaen.

Valtioneuvoston koko raportti kannatta lukea, jos omaa kiinnostusta ja huolta siitä onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?