Tampereen startup- ja innovaatioympäristö

Tulin Tampereen innovaatio- ja startuppiskeneen keväällä 2015. Suoraan monikuntaisten kuntarakenneselvitysten prosesseista ja konsulttimaailmasta. Täysin Tampereen ulkopuolisena toimijana. Halusin palavasti tehdä työtä innovaatioiden, uuden liiketoiminnan ja julkisen sektorin hyväksi. Räsäsen Petri Pirkanmaan liitosta luotti minuun ja rekrytoi hommaan. Puhuttiin laajasta transformaatiosta ja kuudennesta aallosta, jotka lyövät laineita digitalisaation ja alustatalouden myötä myös sinne mikä on meillä vakaata ja melko vanhoillista eli julkiseen sektoriin. Juuri siinä halusin ja sain olla mukana. Tulevaisuudentutkijat ovat jo pitkään puhuneet siitä miten kaikki vanha järjestäytyy uudelleen ja muuttaa muotoaan. Se aika on nyt täällä. Emme voi sille enää mitään. Kaikki muotoutuu uudellen. Muutoksesta huolimatta mielestäni kannattaa kuitenkin yrittää kuvata tilanteita ja yrittää hahmottaa kokonaisuuksia edes jotenkin. Muuten seilaa ilman karttaa ja kompassia.

6Aika työt ovat olleet parin viimeisen vuoden aikana kaupunkien valmistautumista transformaatioon eli muutokseen. Sitä työtä olen todella saanut tehdä Pirkanmaan liiton osatoteutuksessa kaupunkien apuna. Aluksi rakennettiin käsitettä yhdessä yliopiston väen kanssa ja innovaatioalustojen kanssa. Sitten rakennettiin avoimen innovaatioalustojen arviointimalli, jota myös alustan profiloinniksi kutsutaan. Näiden tekeminen oli helppoa, koska aikaisemmissa konsulttitöissä piti tällaisia prosesseja ja kehikkoja rakentaa nopeasti. Tiimimme on jatkojalostanut alustan profilointimallia ja meillä alkaa olla melko hyvä käsitys mistä avoimessa innovaatioalustassa on kyse.

Olin ollut vuoden Tampereen skenessä, kun aloin jäsentämään yhteen kuvaan Tampereen innovaatio- ja startup-skenen kuvausta. Bongasin Etelä-Korean mallin heidän startup-skenestä ja mallinsin siihen muottiin Tampereen skeneä. Tapasin yhdessä ja erikseen Tampereen innovaatioalustoja ja sitä kautta rakentui luontevat roolit eri toimijoille. Ekosysteemikuva on kuin valokuva sen hetken toimijoista. Ekosysteemi muuttuu kokoajan ja nyt menossa on versio 1.7. Olen varma, että se muuttuu vieläkin edelleen. Samanlaiset mallinnukset kuutoskaupunkien ekosysteemeistä on tehty.

Mikä se ekosysteemi sitten on ja mikä on innovaatioalustojen rooli niissä? Oman käsitykseni mukaan innovaatioalustat ovat ekosysteemin pumppuja, jotka yhdistää toimijoita ja vie innovaatioita aina hitusen eteenpäin verkostovaikutuksen avulla. Se mitä tapahtuu tämän ekosysteemikehityksen jälkeen on vielä arvoitus. Ehkä pitäisi lukea kaaosteoriaa ja sieltä etsiä vastauksia ja mahdollisia seuraavien vaiheiden skenaarioita.

Tuon linkin takaa löytyy meidän avointen innovaatioalustojen tiimin työtä vuodesta 2015. Plättäri-Taina kiittää ja kumartaa.

https://avoimetinnovaatioalustat.wordpress.com/

Innovaatioalustat ja julkiset organisaatiot

Mitä sä oikein teet työksesi? Jotain alustajuttua vai? ”Se on taas joku -ismi, joka vuoden päästä vaihtuu toiseen ismiin”. Juu näitä kommentteja kuulee omasta työstä kertoessa usein. Työ jota teen, ei vielä kovin kosketa tavallista julkisten palveluiden käyttäjäkansaa mutta hartaasti toivoisin, että jossain vaiheessa alustatalous saavuttaa myös julkiset palvelut. Apuna ja työntävänä voimana siihen on digitalisaatio ja rakennemuutokset.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi alustahommista selvitysraportin Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Selvitys kertoo tilannekuvaa siitä missä tällä hetkellä mennään. Kansainvälinen meno on kovaa ja bisnesmaailma on tätä jo toteuttanut aikansa. Nyt on julkisen sektorin vuoro. Valtioneuvoston selvitysraportti antaa julkiselle sektorille hyviä ehdotuksia. Tässä muutama poiminta ja omia ´jatkoajatuksia niistä:
1. Mahdollistetaan julkisten innovatiivisten hankintojen kautta yrityksille se tärkeä ”ensimmäinen” referenssi uudesta palvelusta. Mitä, jos… perustetaan kilpailu julkisten organisaatioiden kesken siitä, mikä organisaatio on antanut eniten referenssejä?
2. Toimitaan ennakkoluulottomasti eri toimijataustoista tulevien kanssa. Me ollaan täällä hyvin ennakkoluuloisia ja asetetaan ennakkokäsityksiä esim. yliopistolaiset eivät osaa oikeita töitä, konsultti on aina konsultti, kuntatyöntekijät ovat sitä ja tätä… jne. Alustamaailmassa voisimmekin ottaa yksilöt yksilöinä ja ottaa käyttöön motto: Sillä ei ole väliä mistä tulet vaan sillä mihin olet menossa! Hieman tulevaisuusorientoituneisuutta.
3. Viesti maailmalle mahdollisuuksista ja kerro tarinoita. Pidämme asiamme liikaa omana tietona. Tänä päivänä paras tieto on se, joka on kaikkien tiedossa ja avoimuus ennen kaikkea.
4. Kannusta alustoja vientiin. Meillä on huippumahdollisuudet monilla toimialoilla, kunhan vain näkisimme ne. Meitä vaivaa lievä näköalattomuus ja keskenään kilpailu pienessä markkinassa.

Yhtenä tärkeänä pidän myös julkisten organisaatioiden ja yritysten välisessä innovaatioalustatyössä IPR-oikeuksista sopimista. Se miten alustalla toimitaan ja miten alustan tuottamat lisäarvot jaetaan. IPR asian avoin linjaus julkisissa organisaatioissa kasvattaisi luottamusta yritysten suuntaan, kun pelisäännöt ovat selvät alusta alkaen.

Valtioneuvoston koko raportti kannatta lukea, jos omaa kiinnostusta ja huolta siitä onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?