Innovaatioalustat ja julkiset organisaatiot

Mitä sä oikein teet työksesi? Jotain alustajuttua vai? ”Se on taas joku -ismi, joka vuoden päästä vaihtuu toiseen ismiin”. Juu näitä kommentteja kuulee omasta työstä kertoessa usein. Työ jota teen, ei vielä kovin kosketa tavallista julkisten palveluiden käyttäjäkansaa mutta hartaasti toivoisin, että jossain vaiheessa alustatalous saavuttaa myös julkiset palvelut. Apuna ja työntävänä voimana siihen on digitalisaatio ja rakennemuutokset.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi alustahommista selvitysraportin Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Selvitys kertoo tilannekuvaa siitä missä tällä hetkellä mennään. Kansainvälinen meno on kovaa ja bisnesmaailma on tätä jo toteuttanut aikansa. Nyt on julkisen sektorin vuoro. Valtioneuvoston selvitysraportti antaa julkiselle sektorille hyviä ehdotuksia. Tässä muutama poiminta ja omia ´jatkoajatuksia niistä:
1. Mahdollistetaan julkisten innovatiivisten hankintojen kautta yrityksille se tärkeä ”ensimmäinen” referenssi uudesta palvelusta. Mitä, jos… perustetaan kilpailu julkisten organisaatioiden kesken siitä, mikä organisaatio on antanut eniten referenssejä?
2. Toimitaan ennakkoluulottomasti eri toimijataustoista tulevien kanssa. Me ollaan täällä hyvin ennakkoluuloisia ja asetetaan ennakkokäsityksiä esim. yliopistolaiset eivät osaa oikeita töitä, konsultti on aina konsultti, kuntatyöntekijät ovat sitä ja tätä… jne. Alustamaailmassa voisimmekin ottaa yksilöt yksilöinä ja ottaa käyttöön motto: Sillä ei ole väliä mistä tulet vaan sillä mihin olet menossa! Hieman tulevaisuusorientoituneisuutta.
3. Viesti maailmalle mahdollisuuksista ja kerro tarinoita. Pidämme asiamme liikaa omana tietona. Tänä päivänä paras tieto on se, joka on kaikkien tiedossa ja avoimuus ennen kaikkea.
4. Kannusta alustoja vientiin. Meillä on huippumahdollisuudet monilla toimialoilla, kunhan vain näkisimme ne. Meitä vaivaa lievä näköalattomuus ja keskenään kilpailu pienessä markkinassa.

Yhtenä tärkeänä pidän myös julkisten organisaatioiden ja yritysten välisessä innovaatioalustatyössä IPR-oikeuksista sopimista. Se miten alustalla toimitaan ja miten alustan tuottamat lisäarvot jaetaan. IPR asian avoin linjaus julkisissa organisaatioissa kasvattaisi luottamusta yritysten suuntaan, kun pelisäännöt ovat selvät alusta alkaen.

Valtioneuvoston koko raportti kannatta lukea, jos omaa kiinnostusta ja huolta siitä onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?

Palvelujohtaminen julkisella sektorilla ja kysynnän logiikka #palveluorganisaatio

Tapasin eilen innovaatioasioissa  ison kaupungin palvelujohtajan, jonka kanssa kävimme pitkän keskustelun palveluiden johtamisesta julkisella sektorilla. Siitä keskustelusta sain inspiraation lähteä kirjoittamaan.

Julkisten palveluiden johtamisessa tuotteistaminen on yksi tärkeä työväline. Palveluiden tuotteistaminen kaupungeissa ja kunnissa on haasteellista, vaikeaa ja useimmin juuri sen takia tekemättä jäänyt tehtävä. Sitä on tehty paljon esimerkiksi 2000 luvun alussa, jolloin tuotteistettiin kyllä tehokkaasti, mutta mapit laitettiin sen jälkeen hyllyyn. Myös Helsingin yliopiston Kuntapalveluiden tuotteistamiskoulutuksen kautta vuosina 2009-2011 kuntien asiantuntemusta tuotteistukseen lisättiin (47 kuntaa ja yli 200 tuotteistusprojektia.)

Syy siihen, miksi palveluiden tuotteistus julkisella sektorilla on vaikeaa eikä niin yksinkertaista kuin yksityisellä sektorilla liittyy julkisten palveluiden kysynnän logiikkaan. Yksityisissä palveluissa tavoitteena on kysynnän maksimointi, kun taas julkisissa palveluissa tavoitteena on mielummin kysynnän minimointi. Niin kauan kuin julkisia palveluita johdetaan, tuotteistetaan ja kehitetään ”väärällä logiikalla” kysynnän maksimoimiseksi, julkisen palvelutuotannon kustannukset nousevat. Välineet kysynnän minimointiin ovat usein onnettomia (palveluun pääsy on hankaloitettu, palvelun saanti on pitkällistä eikä tuloksia saada aikaan nopeasti, palvelut eivät ole sopivia kenellekkään). Nämä aiheuttavat julkisiin palveluihin kalliin ja haitallisen asiakaskokemuksen, joka kokonaisuuden kannalta estää tuottavuuden kehittymistä.

Tästä syystä palveluiden johtamisessa ja palveluiden tuotteistamisessa on syytä rakentaa uudenlainen malli julkisten palveluiden johtamiseksi. Sellainen, joka tunnistaa julkisten palveluiden kysynnän logiikan ja jonka lähtökohtana on asiakas.

Policy brief #innovaatioalustat #tem

Lomalta töihin laskeutuessani sain tänään käsiini TEM:in Innovaatioalustoista 2015 tehdyn policy briefin. Se on lyhyt (22 sivua) ja ytimekäs verkkojulkaisu. Mielenkiintoisin kohta siinä oli sivulla 21, jossa pohditaan miten innovaatioalustat voisivat toimia markkinoilla.

”Voidaan tietysti kysyä, onko tavoite markkinaehtoisesti toimivista innovaatioalustoista Suomen olosuhteissa realistinen, koska yrityksille on tarjolla paljon julkisesti rahoitettuja TKI-palveluita ja kotimarkkinoiden koko on rajallinen.”

Mielestäni markkinaehtoisesti toimivat innovaatioalustat eivät ole mahdoton asia, jos asiaa katsotaan suurempana kokonaisuutena ja ollaan vähän enemmän visionäärisiä. Innovaatioalustojen vienti kansainvälisille markkinoille ei pitäisi olla utopiaa, mutta työtä se vaatii ja erilaisia kokeilumahdollisuuksia ensin Suomen eri olosuhteissa. Myös Suomen julkisen sektorin palvelut, kuten opetus, terveys ja sosiaalipalvelut ovat vielä hyödyntämätöntä maaperää innovaatioalustoille.

TEM Innovaatioalustat 2015 policy brief

Kehittämistyötä vaihevaiheelta.

Löysin pinterestistä kehittämistyötä vaiheittain kuvaavan kuvion. Mielestäni tässä on kattavasti hahmoteltu ja kuvattu mitä eri prosessin vaiheita siihen liittyy. Usein kehittämistyössä on se ongelma, että ei synny mitään. Yksi syy siihen saattaa  olla liika kiire ja olennaisen prosessin osan väliin jättäminen.  

 

”Kuntasuunnitelmien heikoin lenkki on ollut suunnitelmien toteuttaminen” Kuntien uudistuva suunnitelu -julkaisu vuodelta 1995, 26. #kunta #palveluorganisaatio

Siivoilen kirjahyllyä ja käteen osui Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntien uudistuva suunnittelu vuodelta 1995, joka sisältää monia samoja tähänkin päivään liittyviä haasteita. Varsin ajankohtainen on alla oleva lainaus.

Kuntien toimintaympäristö ja taloudelliset toimintaedellytykset muuttuvat niin nopeasti ja merkittävästi, ettei entisillä ajattelu- ja menettelytavoilla tulla enää toimeen.

Monet julkaisun asiat ovat edelleen ajankohtaisia, kuten kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos. Sen verran voi todeta, että julkaisu on huolellisesti tehty ja sen historiaosuus on laadukas. Julkaisun lopussa on edelleenkin käyttökelpoiset (pienellä soveltamisella ja päivittämisellä kylläkin) palveluiden kehittämisen lomakkeet palveluluokituksista ja palveluanalyyseistä. Yhdessä Järvenpään kaupungin palveluluokitusanalyysissä jaetaan esim. palvelut peruspalveluihin, elämänlaatupalveluihin, tukipalveluihin ja muihin palveluihin. Varsin toimivaa tänäkin päivänä. Konsulttia ilahduttaa tietysti vanha kunnon SWOT-analyysi lomakkeet, joista on lomakemallit organisaation kehittämiseen.

Teos on sen verran hyvä ja toimiva edelleen, että tätä en vielä heitäkään pois vaan hyödynnän omissa tutkimuksissani.

Väitöstutkimus sattumasta @sattumatutkija

Huomenna perjantaina tarkastetaan Tampereen yliopistolla erityisen mielenkiintoinen hallintotieteellinen tutkimus Sattuma yhteiskuntaa muokkaavana voimana. Tutkimus sattumien synnystä, olemuksesta ja vaikutuksesta. Tämä tutkimus on uusi ja virkistävä tutkimussuunta. Itselläni on ollut kunnia seurata Jukka Helttulan työtä ja sen edistymistä osana Anonyymejä Hallintotieteilijöitä.

Alla lyhyt ote Jukan tutkimuksesta.

”Näkymättömän käden prosessi sopii sattuman määritelmään; ja että siinä syntyy asioita, jotka ovat suunnittelemattomia ja ennakoimattomia sekä tekijän että seurausten kokijoiden kannalta.” s 101.

Tutkimus kannattaa lukea, se on hyvin kirjoitettu.

http://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/ilmoitus.html?v=2015&kk=2&id=103433

Kuntajohtamisen eettinen ulottuvuus

Nuorena kunnan halintojohtajana välillä mietin milloin ja missä vaiheessa virkamies tai kunnan luottamushenkilö menettää oman moraalinsa ja alkaa toimimaan tilanteissa epäeettisesti tietoisesti. Näitä tilanteita huomasin muutamaankin kertaan toimiessani kunnan hallintojohtajana. Aikani asioita pohdiskelin itsekseni ja uskalsin myös keskustella muiden virkamiesten ja luottamushenkilöidenkin kanssa siitä, miten asiaan olisi voinut puuttua.  Totesin hetken mietittyäni ja tiettyjen keskustelujen jälkeen, että tilanteet oli rakennettu niin, ettei niihin pystynyt puuttua mitenkään. Ei ollut kirjallisia evidenssejä tai muutakaan aineistoa, vaikka tilanteista suoraan näki, että jotain filunkia jutussa on.

Ilahdutti kovasti, kun sain kollegalta vinkin tuoreesta Kuntaliiton julkaisusta Eettinen ulottuvuus kuntajohtamisessa ja sivulla 9 olevat esimerkit kuvaavat hyvin tilanteita, jotka tuntuivat entisestä hallintojohtajasta hyvin tutuilta. Julkaisussa on hyviä ohjeita miten eettistä kuntajohtamista edistetään kunnan johtamisessa. Uuden sukupolven kuntajohtamisessa ei ole enää varaa Hyvä Veli -verkostoihin tai muihin epäeettisiin johtamistapoihin, niiden aika on ohi. On tärkeää säilyttää läpinäkyvyys ja usko verovaroilla järjestettyy toimintaan ja hyvään hallintoon.

Huomionarvoista ja kummallista julkaisussa on se, että sen 11 tekijästä vai 3 on miehiä.