Kunnallistieteen päivät Oulussa.

Kunnallistieteen päivien teemana on kunnallinen demokratia. Kunnallisvaalien huonon tuloksen jälkeen aihe on erittäin tärkeä totesi Risto Harisalo avauspuheessaan. Oulun kaupunki oli tänä vuonna houstaamassa tiedeyhteisön kokoontumisia. Oulussa on meneillään kuntaliitokset. Mielenkiintoinen päivä toivottavasti tulossa. Kunhan se pääsee tästä käyntiin.

http://www.kunnallistiede.fi/KTY/Kunnallistieteen%20paivat.htm

Siv Sandberg kertoi mm. Tanskan esimerkeistä jossa käyttäjädemokratiaa on viety hyvin pitkälle. Esim. koulujen johtokunnilla on laaja oikeus päättää taloudesta ja vaikuttaa myös henkilövalintoihin. Ruotsin malli on exit-malli, jossa kuntalainen saa päättää jaloillaan ottaako vastaan kunnan palveluita vai ottaako palvelut jostakin muualta.

Emeritusprofessori Aimo Ryynänen toi puheenvuorossaan esille kuntien henkilöstön ja sen mikä on henkilöstön rooli kuntademokratiassa.

Rovaniemen kaupungin ratkaisu on aluelautakuntamalli, jossa alue esim. 9 kylää. Aluelautakunta oma-aloitteisesti kehittää aluetta. Aluekunta hankkii palvelut joko kaupungin omalta palvelutuotannolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta. Aluelautakunnalla on sihteeri, joka valmistelee virkamiehen tavoin. Tämä malli vaatii aitoa toimivaltaa kaupungilta ja että päätökset tehdään esittelystä, euro-resursseja (Sihteeri Meeri Vaarala). Rovaniemi pohti elinkaarimallia ja samassa yhteydessä heräsi kysymys miten aluelautakuntamalli toimisi myös muualla Rovaniemellä. Huhtikuussa kh päätti, että 5 muullakin alueella otetaan aluelautakuntamalli käyttöön. 2014 alusta aluelautakunnilla on palvelujen järjestämisvastuu. Aluelautakunnan tehtävänä on laatia maaseutuohjelma ja suunnitelma palveluiden järjestämisestä. Valtuutettujen määrä vähenee 75:sä 59:ään. Palvelupisteiden sijainnit tulee selvitettäväksi aluelautakunnille. Kyläalueiden elinvoimaisuus on tavoitteena. Miten kaupunkikeskus? Siellä kehitetään yhteisöllisyyttä ja keskustan alueelle suunnaltaa kehittämisehdotuksia.

Kainuusta kertoi Tarja Lukkari. Kainuun aluedemokratian laboratorio. Kainuussa on 120 kylää ja keskeinen kehittämisväline on kyläsuunnitelma. Suunnitelma on väline, josta päättäjä pystyy nopeasti selaamalla näkemään mitä kylissä halutaan kehittää. 1990-luvulla kylät unohtivat kunnat ja olivat irrallaan kunnista. Kyläsuunnitelmat osaksi kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmia. Yhteissuunnitteluajattelu pohjalla ja kyläparlamentti 2000-luvun alussa. Kyläparlamentti tarkoittaa, että siellä on mukana tasavertaisessa vuoropuhelussa. Kylät, johtavat viranhaltijat sekä luottamushenkilöt. Ei valtaa eikä vastuuta. Luottamus lisääntynyt tämän ansiosta. Kaikilla on mahdollisuus osallistua. Kehitettävää on tässä se, että kunnan johto ei aina ole mukana tai on vaihtelevaa. Todellinen valta puuttuu. Henkilöiden vaihtuminen aiheuttaa uusien kouluttamista. Toimintamalliin oppiminen. Asukasfoorumit… Kohti kansalaisyhteiskuntaa koulutus auttoi yhteisen mallin kehittämiseen. Asiat on kirjattu taulukkomuotoon ja asioita seurataan. Pohdittavaa tässä on se haluaako kylät ottaa vastuuta vai ei?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.